Vieraileva blogi: Aktiivimalli ja palveluohjaus

Laki työttömyysturvan aktiivimallista astui voimaan vuoden vaihteessa. Malli koskee työttömiä työnhakijoita ja se edellyttää työnhakijoiden oman aktiivisuuden osoittamista tietyin edellytyksin, jotta työnhakijan työttömyysetuus säilyy täysimääräisenä. Aktiivisuusedellytys täyttyy, mikäli työnhakija kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana työllistyy 18 tunniksi, tienaa omalla yritystoiminnallaan vähintään 241,04 euroa tai osallistuu viiden päivän ajan tiettyihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Aktiivimalli-lakimuutos sai aikaan ilmestyessään kuumia tunteita ja aktivoi ihmisiä ottamaan kantaa, lähinnä lakimuutosta vastaan. Kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi keräsi viikossa 50 000 allekirjoitusta ja mielenosoitus Senaatintorille tuhansia ihmisiä.

Aktiivimalli saattaa kannustaa ottamaan vastaan pienenkin määrän osa-aikaista työtä ja siten, kukaties, auttaa työtöntä työllistymään jatkossa kokoaikaisesti. Aktiivimallista hyötyvät siten ehkä jo valmiiksi aktiiviset ja työkykyiset työnhakijat, joita aktivointi auttaa eteenpäin työnhaussa. Osalla työnhakijoista on kuitenkin erilaisia palvelutarpeita tai muita haasteita, jotka estävät työllistymisen. Kovasta yrittämisestä huolimatta työllistyminen muutamaksi päiväksi ei kaikkien kohdalla ehkä onnistu, eikä yrittäminen sovi kaikille. Aktiivimallin edellytykset täyttäviä palveluita taas ei ole kaikkien saatavilla tai ne ovat jo täyttyneet. On myös työnhakijoita, joiden tilanteeseen ei ole sopivaa työllistymistä edistävää palvelua. Epäselvyyksiä on myös aiheuttanut, mikä toiminta lasketaan aktiivisuudeksi. Aktiivimalli lakimuutos yllätti sekä työttömät, joita asia koskee, mutta myös viranomaiset ohjeistuksen viivästymisillä.

Palveluohjauksen tarkoituksena on auttaa asiakasta selviytymään systeemin ja palveluiden moninaisessa viidakossa. Yhteiskunnan palvelu- ja tukiviidakossa suunnistaminen vaatii jo nyt hyviä toiminnanohjauksen ja elämänhallinnan taitoja, joita vaikeassa elämäntilanteessa olevalla asiakkaalla ei välttämättä ole. Palveluohjauksessa tavoitteena on kysyä asiakkaalta, mitkä palvelut tai tuen yhdistelmät parhaiten hyödyttävät asiakasta ja muotoilla niistä asiakasta parhaiten hyödyttävä kokonaisuus.

Aktiivimalli onkin muutos systeemissä, joka tuo mukanaan uuden hahmotettavan osan jo valmiiksi laajaan kokonaisuuteen. Aktiivimalli tuo mukanaan lisää selvitettävää ja saattaa siten lisätä työnhakijan epävarmuutta ja epäluottamusta systeemiä kohtaan. Palvelujärjestelmä saattaa tuntua entistä hajanaisemmalta ja joustamattomalta kokonaisuudelta. Siten aktiivimalli on lisännyt myös tarvetta palveluohjaukselle. Aktiivimalli-lakimuutoksen yhteydessä olisi tullut luoda myös työllistymistä tukevien palveluiden vahva palveluverkosto, jossa huomioidaan työllisyyspalveluiden riittävyys, laatu ja saatavuus ensinnäkin alueellisesti, mutta myös yksilöllisesti eri työttömyystilanteet huomioiden.

Ohjaamo Helsinki on matalan kynnyksen neuvontapiste alle 30-vuotiaille nuorille, jonne nuori voi tulla kysymään mistä tahansa asiasta, esimerkiksi työnhausta, koulutuksesta, raha-asioista, asumisesta tai vapaa-ajasta. Mikään kysymys ei ole liian pieni, suuri tai väärä. Ohjaamopalvelussa keskiössä on palveluohjauksen periaatteiden mukaisesti nuoren kohtaaminen ja kuuleminen. Ohjaamossa asioiminen halutaan pitää kiireettömänä, turvallisena, rentona ja ei virastomaisena. Tilat on sisustettu viihtyisiksi ja tarjolla on kahvia ja teetä neuvontavuoroaan odottavalle nuorelle. Mikäli neuvontapisteellä asioivan nuoren tilanne vaatii pidempiaikaista selvittelyä, rinnalla kulkua jatketaan niin pitkään kuin nuoren tarve vaatii. Ohjaamon vahvuutena on monialaisuus, eli nuori voi yhdestä paikasta saada eri alojen ammattilaisten palvelua. Tavoitteena on saada koottua nuoren tarvitsema palvelukokonaisuus yhdeltä "luukulta" eli Ohjaamosta.

Aktiivimalli ja sen vaikutus työttömyysetuuteen harvemmin askarruttavat Ohjaamoon tulevaa nuorta. Ohjaamopalveluun hakeutuvat nuoret haluavat useimmiten apua työn- ja koulutuksenhakuun, mutta usein myös asumiseen tai terveyteen liittyviin asioihin. Työkokemusta vailla oleva, koulutuspaikkaa odottava nuori ohjautuu usein Ohjaamon kautta palveluihin, joista työkokeilu on hyvin yleinen. Vaikka aktiivimalli ei aina nuoria huoletakaan, on työkokeilu esimerkiksi nuorten työpajalla tai tulevaisuuden unelmatyöpaikassa kuitenkin tapa kokeilla ja selvittää eri uravaihtoehtoja. Työkokeilu myös luetaan aktiivisuutta kerryttäviin työllistymistä edistäviin palveluihin.

Marjo Assinen

Asiantuntija, Te-toimisto/Ohjaamo Helsinki